Hajataitteisuuden voit huomata itse tekstin tai muun kohteen vääristymisenä tai erilaisena epätarkkuutena eri suunnissa. Näöntutkimuksessa hajataitteisuus tarkistetaan aina, ja sen korjaus hiotaan silmälaseihisi tarvittaessa. Hajataitteisen silmän pinta (ja linssivahvuuden tarve) on erilainen eri suunnissa: silloin linssiin hiotaan sylinterivahvuus (lyhenne syl tai cyl tai c.), joka tarkoittaa, että linssissä on kaksi eri vahvuutta (esimerkiksi pysty- ja vaakasuunnassa) ja voimakkuus ilmoitetaan esimerkiksi näin: sf +1,0 cyl -0,25 ax 90°.
Näkösi on heikentynyt, jos esimerkiksi television tai kirjantekstin lukeminen on hankalaa tai liikenteessä et näe kunnolla liikennemerkkejä tai bussin numeroa. Myös päänsärky voi olla merkkinä heikentyneestä näöstä, varsinkin sen ilmaantuessa loppupäivästä ja runsaan lähityöskentelyn jälkeen.
Näöntarkastustuloksena ilmoitetaan silmäsi taittokyky (refraktio), joka määrää silmälasivahvuutesi kaukoetäisyydelle. Tuloksesta selviää myös hajataitteisuus, jos sitä on ja silmien asennon poikkeama sekä sen mahdollinen korjaustarve. Tämä kaukovoimakkuus on pohjana (mahdollisesti tarvitsemillesi) lähilaseille, joihin määritetty lähilisä (add) ilmoitetaan erikseen.
Lähilisän määrään vaikuttavat sekä työskentelyetäisyytesi että silmäsi mukautumiskyky lähelle katsomiseen. Iän myötä tarvittava lähilisä muuttuu. Tarkastuksen tuloksissa ilmoitetaan myös näöntarkkuutesi lasikorjauksella ja ilman laseja.
Iän myötä silmän linssin, mykiön, joustavuus vähenee – huomaat sen tekstien epätarkkuutena lukiessa. Lukulasit omalla vahvuudellasi tarkentavat taas tekstit selkeiksi.
Näkö tulisikin tarkistuttaa vähintään kahden vuoden välein. Meillä näöntarkastus on helppo ja nopea toimenpide. Optikkomme huolehtii näkökykysi lisäksi myös silmiesi hyvinvoinnista. Tarvittaessa varaamme sinulle ajan silmälääkärin vastaanotolle. Silmälääkärille kannattaa tulla viimeistään 40-vuotiaana ja sen jälkeen noin kolmen vuoden välein.
Näkö tapahtuu valon eli katsomasi kohteen kuvautumisena silmän pohjaan verkkokalvolle. Kuva muodostuu silmän valoa taittavien osien (sarveiskalvo, mykiö) läpi ja silmänpohjasta tieto siirtyy näköpigmenttisoluista näköhermoon ja edelleen näköaivokuorelle. Näköaivokuorella kuva tunnistetaan ja aivosi saavat tiedon näkemästäsi.
Näöntutkimuksessa käytetään erilaisia testejä, jotka vaihtelevat sen mukaan, miten näet ja millaiset silmälasit tai piilolinssit ehkä tarvitset näkösi tueksi ja parantamiseksi.
Näöntarkastuksessa tutkitaan, miten hyvin näet tullessasi omilla silmilläsi ja mahdollisilla nykyisillä laseillasi. Aluksi tutkitaan silmiesi taittokyky, ja tämä tulos on (useimmiten) kaukolasiesi vahvuus. Seuraavaksi tarkistetaan näkökykysi lähelle.
Näön tutkiminen kestää noin 15–30 minuuttia.